Miten kortit jaetaan ja valtti valitaan?
Pelaat nelin kiinteissä pareissa, ja parisi istuu vastapäätäsi. Parit voidaan arpoa niin, että kaksi korkeimman kortin nostanutta pelaa kahta alimman kortin nostanutta vastaan ja korkeimman kortin nostanut jakaa ensin. Jakovuoro siirtyy vasemmalle jokaisen jaon jälkeen, ja jakajan oikealla puolella istuva pelaaja leikkaa korttipakan.
Pakassa on 24 ranskalaista korttia, arvoina ässä, kuningas, rouva, sotamies, kymppi ja ysi kussakin maassa. Pakka muodostetaan poistamalla kaikki ysiä pienemmät kortit. Jakaja jakaa kaksi korttia kerrallaan myötäpäivään, kunnes kaikilla on neljä korttia ja kahdeksan korttia jää nostopakkaan. Siksi Couillon luetaan usein yksinkertaisiin korttipeleihin.
Valttiehdotus
Pinon päällimmäinen kortti käännetään esiin valttiehdotukseksi. Hyväksymisvuoro kiertää myötäpäivään jakajan vasemmasta naapurista alkaen, ja peli alkaa heti, kun joku hyväksyy ehdotuksen. Jos kaikki neljä passaavat, pinon alimmainen kortti määrää valtin ilman uutta kierrosta. Erään alueellisen tavan mukaan käännetään sen sijaan uusia kortteja, kunnes joku hyväksyy valtin.
Mitä tikkeihin saa pelata?
Jakajan vasen naapuri avaa ensimmäisen tikin millä tahansa kortilla riippumatta siitä, kuka on hyväksynyt valtin. Tikin voittaja kerää tikin kuvapuoli alaspäin joukkueen pinoon ja avaa sitten seuraavan tikin millä tahansa kortilla. Jokaisessa jaossa pelataan neljä tikkiä.
Jos sinulla on avausmaan kortteja, sinun on joko tunnustettava maata tai pelattava valttia, ja valttia saa pelata silloinkin, kun voisit tunnustaa maata. Ainoa kielletty siirto on pelata muuta maata silloin, kun voisit tunnustaa. Jos sinulla ei ole avausmaan kortteja, saat pelata minkä tahansa kortin. Korkein valtti voittaa tikin, ja jos valtteja ei ole pelattu, tikin voittaa avausmaan korkein kortti.
Miten voitat jaon ja ottelun?
Enemmän korttipisteitä kerännyt joukkue voittaa jaon tässä pistetikkipelissä. Ässä tuo neljä pistettä, kuningas kolme, rouva kaksi ja sotamies yhden. Kymppi ja ysi eivät tuo pisteitä. Jokaisessa maassa on kymmenen pistettä, ja koko 24 kortin pakassa on yhteensä neljäkymmentä pistettä.
Voitetut pisteet ja taulu
Jaossa lasketaan vain voitetut pisteet, joten tasatulos voi olla esimerkiksi 10–10. Taulu on pystyviiva, jonka poikki vedetään viisi tai seitsemän vaakaviivaa, ja se kannattaa piirtää liidulla, jotta sen osia voi pyyhkiä pois. Vasen puoli kuuluu toiselle joukkueelle ja oikea toiselle, ja vaakaviivojen määrä kertoo, kuinka monta ottelupistettä voittoon tarvitaan. Jaon voittajat pyyhkivät pois yhden viivan. Kolme ässää, kaksi kuningasta, rouva ja sotamies tuovat 12 + 6 + 2 + 1 eli 21 pistettä.
Boucle ja tasapeli
Vähemmän pisteitä saanut valttijoukkue saa boucle-silmukan yhteen viivaansa. Silmukallinen viiva vaatii kaksi voittoa: ensimmäinen poistaa silmukan ja toinen itse viivan. Tasapelissä viivoja ei pyyhitä pois, vaan tasapeli merkitään craie dans le trou -merkinnällä eli ympyrällä, jonka yli vedetään viiva. Tasapeliä seuraava voitto pyyhkii pois kaksi viivaa tai yhden silmukallisen viivan. Ottelun voittaa joukkue, joka pyyhkii ensin pois kaikki viivansa.
Onko muita tapoja pelata?
On, mutta älä sekoita pääversiota ja muunnelmia keskenään. Couillon Forcé muuttaa jakoa ja valtin valintaa, kun taas Kwajongen tiukentaa maan tunnustamista ja valttipakkoa.
Couillon Forcéssa jakajan vasen naapuri valitsee aina valtin, ja kaikki kortit ovat pelissä mukana, joten jaossa on kuusi tikkiä. Kwajongenissa sinun on tunnustettava maata, jos voit, ja jos sinulla ei ole avausmaan kortteja, sinun on pelattava valttia. Valttia ei siis saa pelata vapaasti, jos sinulla on vielä avausmaan kortteja. Kwajongenissa molemmilla joukkueilla on alussa kymmenen pistettä.
