Korttitemput

Teet korttitemppuja tavallisilla pelikorteilla läheltä sorminäppäryyttä ja harhautusta käyttäen. Yleisö näkee mahdottomalta vaikuttavan tempun, jonka aikana kortteja ohjaavat piilossa pysyvät otteet.

Lähitaikuus
korkeintaan kolme metriä
Erdnase
vuoden 1902 kirja
Magic Circle
perustettu vuonna 1905
Korttipakka levitettynä nauhaksi lähikuvamatolla, yksi kortti nousemassa
Sisältö

Mitä korttitemput tavallisella pakalla ovat?

Korttitaikuus tarkoittaa pelikorteilla sorminäppäryydellä ja harhautuksella luotuja illuusioita. Lajia kutsutaan englanniksi ”card magic” ja sen haaraa ”card manipulation”. Temput kuuluvat pöytätaikuuteen. Taikuus on taitoa viihdyttää luonnollisin keinoin luoduilla illuusioilla.

Lähitaikuus tarkoittaa läheltä pöydän ääressä tehtävää taikuutta, jossa käytetään arkisia välineitä, kuten pelikortteja ja kolikoita. Cardistry on eri asia: siinä esitellään taituruutta avoimesti ilman illuusiota ja harhautusta.

Millä otteilla temput tehdään?

Temppujen perusotteita ovat nosto, passi, kämmenöinti, pakotus, valesekoitus ja valekatkaisu. Pelikorteilla tehtävät illuusiot rakentuvat tällaisista yksinkertaisista perustekniikoista. Tavallinen 52 kortin pakka riittää, ja pienempi 32 kortin pakka voi olla helpompi käsitellä.

Nostossa otat pakasta yhden tai useamman kortin. Kaksoisnostossa otat kaksi korttia yhtenä korttina, jolloin katsoja ei näe, kumpi korteista oli päällimmäisenä.

Passi on piilotettu katkaisu, jossa pakan puoliskot vaihtavat paikkaa, ja se tunnetaan myös nimellä sauter la coupe. Kämmenöinnissä piilotat yhden tai useamman kortin käteesi, kun olet ensin vienyt kortin pakan päälle. Pakotus ohjaa valinnan tiettyyn korttiin, vaikka valinta näyttää vapaalta. Yhdessä muunnelmassa lopputulos on sama riippumatta siitä, minkä kortin katsoja näennäisesti valitsee.

Valesekoitus näyttää aidolta mutta säilyttää järjestyksen. Valekatkaisu näyttää aidolta mutta jättää tietyn kortin päällimmäiseksi. Harhautus kiinnittää katseen yhteen asiaan peittääkseen toisen, ja siihen perustuu lähes koko sorminäppäryys.

TekniikkaMitä näkyy
KaksoisnostoYksi kortti, joka onkin kaksi
PassiKoskemattomalta näyttävä pakka, jonka puoliskot on vaihdettu
KämmenöintiTyhjältä näyttävä käsi, jossa on piilotettu kortti
PakotusVapaalta vaikuttava valinta, jossa kortti on valittu etukäteen

Miten temppu rakentuu?

Temppu perustuu piilotettuihin otteisiin, harhautukseen tai valmiiseen kaavaan. Tavoitteena on, etteivät otteet näy, kun esität mahdottomalta vaikuttavan tempun.

Tavallisella pakalla voit tehdä temppuja, jotka eivät vaadi sorminäppäryyttä. Ne perustuvat valmiiseen kaavaan ilman piilotettuja otteita. Älä kerro etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, sillä se kohdistaa katseen juuri siihen hetkeen, joka pitäisi piilottaa.

Sorminäppäryyttä kutsutaan myös prestidigitaatioksi, ja se on oma lajityyppinsä. Keskeinen käsite on englanniksi misdirection.

Mitkä tunnetut temput havainnollistavat pakan roolia?

Samalla tavallisella pakalla voit tehdä päälle palaavan kortin, laskentaan perustuvan levityksen tai käyttää tiettyjä temppuja varten muunneltua pakkaa. Three-card Monte on katuhuijaus, jota kutsutaan myös nimellä Find the Lady.

Ambitious Cardissa kortti näyttää palaavan pakan päälle sen jälkeen, kun olet laittanut sen keskelle pakkaa. Muunnelma tunnetaan myös nimellä Trick that Fooled Houdini. Temppu yhdistetään usein Gustav Albertiin 1800-luvun puolivälissä.

Ota tavallisesta pakasta 21 korttia. Aseta kortit kuvapuoli ylöspäin kolmeen seitsemän kortin sarakkeeseen. Toista levitys kolme kertaa ennen kuin näytät valitun kortin.

Muunnelluissa pakoissa kortteja on muuteltu niin, että tietyt temput ovat mahdollisia.

KorttipakkaTuntomerkki / alkuperä
SvengaliBurling Hullin luoma, myyntiin vuonna 1909
Stripper deckHieman kapeneva
Invisible DeckJoe Berg 1930-luvulla

Ketkä ovat muovanneet korttitemppuja?

Pelikortit yleistyivät taikurien käytössä 1400-luvulla. Korttitemput ovat nuorempia kuin kuppitemppu.

Vuonna 1584 ilmestynyttä The Discoverie of Witchcraftia pidetään ensimmäisenä julkaistuna lavataikuutta käsittelevänä teoksena, ja se kuvaa pallojen, kolikoiden ja pelikorttien käsittelytekniikoita. Professor Hoffmannin Modern Magic ilmestyi vuonna 1876 ja käsittelee kortti-, kolikko- ja muita välinetemppuja.

The Expert at the Card Table ilmestyi vuonna 1902 nimimerkillä S. W. Erdnase, ja sitä pidetään kuuluisimpana pelipöydän kortteja käsittelevänä kirjana. Dai Vernon opetteli sen ulkoa 13-vuotiaana ja oli myöhemmin Ed Marlon kanssa modernin korttimanipulaation edelläkävijä. Vernon tunnettiin nimellä The Professor. Houdini kutsui itseään aluksi nimellä King of Cards. Tunnettuja nimiä lajissa ovat myös Ricky Jay ja Cardini, kun taas Lennart Green ja Tom Stone ovat ruotsalaisia lähitaikuuden edustajia.

Hae korttipelejä